Urheilugaaloissa palkittiin koulu-seura -yhteistyöstä 

Haastattelussa: Jenna Siira
25.1.2018
Pesäpallon naisten Halli-SM-turnauksessa neljä vahvaa ennakkosuosikkia
12.2.2018

Urheilugaaloissa palkittiin koulu-seura -yhteistyöstä 

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry ja Etelä-Savon Liikunta ry palkitsivat tammikuussa pidetyissä urheilugaaloissaan alueidensa ansioituneimmat koulu-seura -yhteistyön tekijät. Palkituiksi tulivat pesäpalloseura Pesä Ysit Lappeenrannasta sekä Ristiinan yhtenäiskoulu ja lukio. 

 

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry (EKLU) palkitsi tammikuun lopulla pidettävässä urheilugaalassaan lappeenrantalaisen pesäpalloseura Pesä Ysit ry:n Koulu-seura -yhteistyöpalkinnolla. Valitsijaraadin mukaan seura on tehnyt pitkäjänteistä, laajenevaa ja laadukasta lasten liikuntakasvatustyötä yhdessä niin Lappeenrannan kuin lähikuntien koulujen kanssa.  

 

Pesä Ysien toiminnanjohtaja Ville Lantan mukaan koulujen kanssa tehtävä yhteistyö ei ole seuralle uutta. Yhteistyökuvioita on viritelty 90-luvun alkuvuosista lähtien. 

 

– Ensin järjestettiin koulujen välisiä pesispelejä, rakennettiin pesiskoulutoimintaa, pidettiin kouluilla pesispäiviä ja ohjattiin opettajia pesistuntien järjestämisessä. Sittemmin yhteistyö on syventynyt ja toiminta on laajentunut muihin liikuntamuotoihin, Lantta muistelee. 

 

Hänen mukaansa yhteistyömahdollisuudet ovat kasvaneet, kun seuraan on saatu rekrytoitua uusia osaavia liikunnan ammattilaisia. Nyt lapsia ja nuoria liikuttaa kouluissa jo kahdeksan Pesä Ysien työntekijää. Tällä hetkellä kaikki seuran resurssit ovat tehokäytössä, eikä oppilaitosyhteistyötä ole juurikaan mahdollista enää kasvattaa. Kysyntää kyllä olisi.  

 

Monessa mukana 

 

Lantta jakaa koulujen kanssa tehtävät keskeiset yhteistyöprojektit neljään osaan. Lappeenrannan uudessa Pontuksen päiväkotikoulussa seura toimii Liikkuva koulu -ohjelman puitteissa, viidessä Lappeenrannan alakoulussa Pesä Ysit vetää matalan kynnyksen liikuntatoimintaa ja Olympiakomitean Lasten liike -hankkeen puitteissa Pesä Yseillä on toimintaa kaupungin kolmessa alakoulussa. Lappeenrannan yläasteen ja toisen asteen oppilaille seura järjestää viikoittain pesisakatemian treenit, joiden tavoitteena on tukea nuorten pelaajien kehittymistä kohti Superpesistä.  

 

–Viime syksystä alkaen Superpesis-pelaajamme ja liikuntaohjaajamme Jenna Auvinen on toiminut Pontuksen koululla kokopäiväisenä ohjaajana. Yhteistyön integrointi on edennyt jo niin pitkälle, että Auvinen on siirtynyt seuralta kaupungin palkkalistoille. Hän ideoi opettajien kanssa liikuntatuntien ohjelmaa ja aktiviteettejä koulutuntien lomaan. Auvinen myös vetää liikuntahetkiä opettajille ja oppilaille. Pienillä asioilla luodaan pohjaa liikunnalliselle elämäntavalle, Lantta kuvailee. 

 

Lasten liikkeeseen ovat valikoituneet koulut ja seurat, jotka ovat osallistuneet Olympiakomitean kerhohakuun. Matalan kynnyksen liikuntakerhotoiminnan vetäjäksi seurat ovat puolestaan voineet hakea osallistumalla Lappeenrannan kaupungin järjestämään avoimeen tarjouskilpailuun.  

 

Keskiössä matala kynnys osallistumiseen 

 

Kuluvalla kevätlukukaudella Pesä Ysit vetää yhteensä 17 liikuntakertoa Lappeenrannan alakouluilla. Kerhojen toimintaa koordinoi Pesä Ysien kokopäiväinen junioripäällikkö Jenna Backman.  

 

– Lasten liikkeessä ja matalan kynnyksen kerhotoiminnassa sisällöt ovat pitkälti samankaltaisia. Toimimme alakoulujen ja päiväkotien tiloissa ja piha-alueilla kello 8–16 välillä. Koulujen tarpeista riippuen voimme vetää erilaisia ryhmiä. Järjestämme liikuntakerhotoimintaa koulun päätyttyä, mutta voimme pitää myös liikuntahetkiä koulupäivän lomassa. Kaikelle toiminnalla ominaista on se, että liikuntaa vähemmän harrastavienkin on helppo tulla mukaan. 

 

Lasten ja nuorten viikoittaisen liikuttamisen ohella Pesä Ysit järjestää myös maksuttomia pesäpallon lajiesittelyjä ja osallistuu koulujen toimintapäiviin Lappeenrannassa ja Taipalsaarella. Viime vuonna seura liikutti kouluvierailuiden aikana jopa 2000 lasta 19 koululla. 

 

Koulujen ja kaupungin kanssa tehtävä yhteistyö toimii Lantan mielestä mallikkaasti. Mikä parasta se tuottaa seuralle kaivattuja tuloja ja tuo seuralle sekä sen edustamalle kansallispelille roimasti näkyvyyttä. Kehittämiskohteitakin toki löytyy. Koulujen ja seuran välistä viestintää olisi Lantan mielestä varaa vielä tiivistää, jotta yhteistyöstä muodostuisi vieläkin joustavampaa.  

 

– Esimerkiksi viikkokarttoja voisi koulutilojen käytön osalta entisestään tarkentaa, jotta saisimme lisää joustavuutta liikunta-aktiviteettien järjestämiseen. Jos vaikkapa huono sää estää ulkona liikkumisen, voisimme siirtyä helpommin tyhjänä oleviin sisätiloihin liikkumaan, Lantta sanoo.  

 

Liikunta- ja turnauspäivät liikuttavat Ristiinassa  

 

Etelä-Savon Urheilugaalassa Koulu-seura -yhteistyöpalkinto myönnettiin Ristiinan yhtenäiskoululle ja lukiolle. Etelä-Savon Liikunta ry:n jury painotti palkitsemisperusteissaan yhtenäiskoulun ja lukion tekemää monipuolista seurayhteistyötä niin alueellisesti kuin seudullisestikin.  

 

Ristiinan yhtenäiskoulun ja lukion liikunnanopettaja Jussi Haapalaisen mukaan seurojen kanssa tehtävä yhteistyö on ollut lähinnä erilaisten lajikokeilujen sekä yhteisten liikunta- ja turnauspäivien järjestämistä. Niiden lisäksi urheilua seuroissa harrastavat yläkoululaiset ovat pitäneet ohjauksia alakoululaisille ja seurat ovat olleet mukana koulun organisoimilla hyvinvointiviikoilla.  

 

Haapalaisen mielestä seurojen kanssa yhteistyössä luodut tapahtumat rikkovat mukavasti koulun rutiineja ja tuovat oppilaille intoa koulutyöhön. Yhteistyö lisää myös lasten ja nuorten tietoisuutta hieman vieraammista lajeista.  

 

– Kaikki lapset eivät ole niin innokkaita käyttämään aikaa itselleen sopivan lajin etsimiseen. Lajiesittelyt antavat lapsille mahdollisuuden kokeilla myös muita kuin valtalajeja. Huomasin, että osalle koulumme pojista oli iso juttu, kun tanssiopisto kävi meillä esittäytymässä. Mukana oli myös poikatanssijoita, jotka esittivät muun muassa breikkausta, Haapalainen sanoo.  

 

Yhteistyö seurojen kanssa kausiluontoista 

 

Ristiinassa toimivien seurojen kanssa koululla on erityisen tiiviit suhteet, mutta yhteistyötä tehdään myös laajemmin Mikkelin kaupungissa toimivien seurojen kanssa. Haapalainen kuitenkin korostaa, että jatkuvaa viikoittaista yhteistoimintaa koululla ja seuroilla ei ole. Ennemminkin voidaan puhua kausiluontoisesta yhteistyöstä. 

 

–Syksyisin esimerkiksi Suunnistusseura Navi on mukana liikuntatuntiemme suunnittelussa ja paikallisen jalkapalloseura Ripan kanssa järjestämme vuosittain alakoululaisille suunnatun futispäivän sekä yläkoululaisille jalkapalloturnauksen. Nyt kun koulullamme on avustajina Mikkelin Kampparien pelaajia, yhteistyötä on luontevaa tehdä myös jääpalloseuran kanssa, Haapalainen kertoo. 

 

Kaikista pitkäaikaisinta ja merkittävintä Ristiinan yhtenäiskoulun ja lukion yhteistyö on ollut BraVon eli Brahen Voimistelijoiden kanssa. Koulun liikuntasali uudistettiin vuonna 2005 ja tuolloin remontissa huomioitiin erityisesti telinevoimistelun tarpeen. 

 

– Telinevoimistelun näkökulmasta salimme on Mikkelin alueen paras. BraVo onkin tähän asti harjoitellut pelkästään koulumme salissa. Koulupäivien aikana sali on tietysti koulun käytössä. Yhteistyö on ollut erittäin hedelmällistä. Olemme ostaneet lajin välineistöä yhteiseen käyttöön. Koulu esimerkiksi saa käyttää seuran ilmarataa. 

 

Haapalainen on huomannut, että erityisesti uusia lajeja edustavat seurat ovat aiempaa useammin yhteydessä kouluun ja ehdottavat lajiesittelyjä. Koulujen hektinen arki asettaa kuitenkin omat rajoitteensa yhteistyölle. 

 

– Koulun kalenteri on kuin sillisalaatti. Varsinaisen opetuksen lisäksi tarjolla on liikunnan lisäksi myös monenmoista muuta ohjelmaa, esimerkiksi kulttuuritapahtumia. Lajiesittelyjen sovittaminen koulun arkeen on monesti hankalaa. 

 

Niukat resurssit riesana 

 

Haapalainen uskoo, että koululla ja seuralla olisi halukkuutta tehdä enemmänkin yhteistyötä. Haaveet kuitenkin kaatuvat resurssien puutteeseen. Koulun opettajat junailevat yhteyksiä seuroihin oman työnsä ohella. Yhteistyökuvioiden järjestämistä varten ei ole korvamerkitty työaikaa.  

 

Myöskään alueen pienillä seuroilla ei ole rahkeita lähteä laajamittaisempaan yhteiseen tekemiseen. Seuroilla ei pääsääntöisesti ole palkattuja työntekijöitä vaan toimintaa pyöritetään vapaaehtoisvoimin. Haapalainen näkeekin keskeisenä haasteena sen, että koulun arki sijoittuu kello 8–14 väliin. Silloin seuratoiminnassa mukana olevat vanhemmat ovat useimmiten palkkatöissä.  

 

Haapalainen nostaa hattua seura-aktiiveilla, jotka jaksavat resurssien niukkuudesta huolimatta tarjota työpanoksensa koulujen käyttöön. 

 

– Kiitos kuuluu ehdottomasti seura-aktiiveille, jotka antavat aikaansa koulujen kanssa tehtävälle yhteistyölle ja luovat mahdollisuuksia lasten liikkumiselle, Haapalainen sanoo. 

 

 

Teksti: Tuomas Lehtonen 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *